Nurmelan Tuomas | Hyv�n puolesta kaikkea pahaa vastaan

Kouluruokailusta

Thu, 04 Sep 2008 20:27:52 +0200

Eilen keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen kyselytunnilla pen�ttiin laadukkaan kouluruoan per��n. On hyv�, ett� keskustelu k�ytiin ja monet valtuutetut toivat esille halunsa pit�� huolta kouluruoan riitt�v�st� rahoituksesta. Toisaalta tiistaina vet�m�ss�ni opetuslautakunnan kokouksessa opetuslautakunta muutti omaa esityst��n ensi vuoden budjetiksi mm. esitt�m�ll� miljoonan euron lis�yst� kouluruokailun m��r�rahoihin. Tuolla miljoonalla eurolla voidaan kouluruoan taso pit�� ennallaan - eli ei heikennyksi�, mutta ei parannuksiakaan. Helsingin Kokoomuksen varapuheenjohtajana olin mukana kirjoittamassa puolueen vaalitavoitteita. Vaaliohjelmassa luvataan 2,5 miljoonaa euroa lis�� koulujen ja p�iv�kotien ruokabudjettiin - nyt jo tehtyjen p��t�sten ja tuon lautakunnan ehdottaman miljoonan euron lis�ksi. N�in kouluruokailun tasoa voidaan pit�� hyv�n� my�s jatkossa, jopa hieman parantaa nykyisest�. Itse pid�n eritt�in t�rke�n� my�s sit�, ett� koulujen ruokapalvelujen tuottajana ei toimi ainoastaan Palmia. T�ll� kaupungin liikelaitoksella on k�yt�nn�llisesti katsoen monopoli koulujen ruokapalveluissa. Ainoat kilpailutukset ruokahuollon suhteen on tehty l�ntisen suurpiirin alueella. Palmia voitti kilpailutuksen johdosta kohteita, ja joutui samalla pudottamaan ns. lautaskohtaista hintaansa. Asia toki kompensoitiin nostamalla laskutusta 1,3 prosentilla kilpailuttamattomissa kohteissa. Yleisestik��n ottaen rahaa ei kannata puskea jo valmiiksi heikkoihin rakenteisiin vaan pyrki� joko kehitt�m��n toimintatapoja tai l�yt�m��n uusia tapoja tuottaa kyseist� palvelua. K�rjist�en: Palmian on otettava todella itse��n niskastaan kiinni tai kaikkien koulujen ruokapalvelut on kilpailutettava.

Ty�nv�lityksen yksityist�mist� ja mansikka kakun p��ll�

Tue, 17 Jun 2008 14:26:00 +0200

Kokoomuslaisia kokoontui puoluekokouksen tiimoilta viime viikonlopuksi Tampereelle. Yhteens� meit� oli noin 1400, joista yhdeksisensataa ��nivaltaisia. Etuk�teen lehdist�� tuntui kiinnostavan enemm�n keskustan Joensuussa pidetty puoluekokous, kuin meid�n Tampereen kokoontuminen. Lehti� selattuani palstamillimetrit taisivat menn� kuitenkin suhteellisen tasan. Kokoomuksen Nuorten Liitto oli j�tt�nyt puoluekokoukselle aloitteen otsikolla "TY�VOIMATOIMISTOJEN TY�NV�LITYS ULKOISTETTAVA". Kokoomusnuorten aloitteessa nostettiin esiin mielest�ni t�rke� seikka suomalaisen ty�nv�lityksen nykytilasta: mink� takia ty�nv�litys on valtion monopolisoimaan, kun jokaisen el�m�lle v�hint��n yht� t�rke�n asunnon v�litt�minen ei t�t� ole. Hyv� on, hieman karrikoitua, mutta aiheellista asia kuitenkin huomioida. Nostimme aiheen viime vuonna, viel� ollessani Kokoomusnuorten puheenjohtaja, liittokokouskannanotossamme. Niin, puoluekokous hyv�ksyi aloitteen. T�ll� kertaa minulla oli erityinen mielenkiinto henkil�valintoihin, koska olin kampanjap��llikk�n� yhdess� Kari T. Nukalan kanssa Eija-Riitta Korholalle ja Jukka M�kel�lle. Ei oikeastaan voi muuta todeta kuin, ett� hyvien ja asiantuntevien ehdokkaiden kanssa on mukava tehd� t�it�. Molemmat tulivat valituiksi. Jukka M�kel� puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja Eija-Riitta Korhola eniten ��ni� saaneena jatkokaudelle varapuheenjohtajaksi. Kahdeksi muuksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustajat Henna Virkkunen ja Sampsa Kataja. Ei mill��n tavalla huono porukka. Keskustan puoluekokouksesta viel� on todettava sen verran, ett� cityliberaali-keskustalaisuus on kyll� vain mansikka kakun p��ll�. N�in se vain on.

Olen my�s kulmahiomakone

Sun, 18 May 2008 16:12:00 +0200

Viitaten tuohon aikaisempaan City-siiliin, niin Kokoomuksen Toivotalkoot.fi -sivuston mukaan olen kulmahiomakone. Alla tarkemmin:

Sin� olet kulmahiomakone!

Kulmahiomakoneen ty�skennelless� asiat etenev�t ja erimielisyydet tasaantuvat. Kulmahiomakone tarjoaa kanssatoimijoilleen jatkuvaa puheen ja naurun ilotulitusta ilman turhaa yksityiskohtiin takertumista.
Kulmahiomakonetta tarvitaan kunnallispolitiikassa, koska h�n saa s�rm�t hioutumaan vaikeistakin asioista iloisella ja r�v�k�ll� suhtautumisellaan asioihin ja ihmisiin.

Opetuksen m��r�rahat nousseet

Sun, 18 May 2008 15:56:00 +0200

Aloitin opetuslautakunnan j�senen� viime kunnallisvaalien j�lkeen ajatuksella parantaa helsinkil�isten nuorten mahdollisuuksia saada laadukasta opetusta. Henkil�kohtaiset mahdollisuuteni ty�skennell� asettamani tavoitteen eteen paranivat vuoden 2005 alussa, kun minut valittiin opetuslautakunnan puheenjohtajaksi. T�m�n j�lkeen olemme opetuslautakunnan, -viraston sek� kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kanssa hyv�ss� yhteisty�ss� Kokoomuksen johdolla p��tt�neet lis�t� niin perusopetuksen kuin toisen asteen koulutuksenkin oppitunteihin tarkoitettuja m��r�rahoja. Vaikka tuntikehyksiss� ei voi ajatella olevan jotakin tietty absoluuttista oikeaa tasoa on hyv� huomata, ett� perusopetuksessa t�m�n vuoden syksyst� alkaen koulujen tuntikehykset ovat itse asiassa hieman vuoden 2002 tason yl�puolella. Lukioiden tuntikehys nousee t�n� syksyn� 2 prosentilla ja valmistelussa olevan vuoden 2009 opetustoimen tulsobudjetin mukaan vuoden 2009 syksyll� tuntikehykset nousevat lukioissa 4 prosentilla. Ammatillisessa koulutuksessa olemme Helsingiss� l�hiopetustuntien osalta yhden tunnin per�ss� 1990-luvun alun lamavuosista. Helsingin opetustoimen kiistatta kolme keskeisint� toimintaymp�rist�n muutostekij�� ovat olleet oppilasm��rien laskeminen, erityisopetuksen kasvu sek� maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten m��r�n kasvu. N�iden lis�ksi opetustoimi joutui sopeuttamaan toimintaansa 2000-luvun alkuvuosina valtion yhti�veropuhalluksen tuloksena. T�m� vaikutti suoraan koulujen tuntikehyksiin eli vuotuisten oppituntien m��r��n. Oppilasm��rien laskemisen johdosta olemme joutuneet tekem��n kipeit�kin p��t�ksi� koulutilojen osalta. Kaikesta huolimatta minulle on j��nyt hyv� maku suuhun siit� yhteisty�st� ja hyv�st� hengest�, jolla k�vimme keskusteluja kouluverkon laajuudesta. Vaikka tunteet olivat pinnalla niin yhteisty� oli antoisaa vanhempien, poliitikkojen, virkamiesten ja oppilaiden v�lill�. Koulutilojen k�ytt�� tehostamalla saimme nipistetty� t�rkeit� euroja tuntikehysten kasvattamiseen. Ja se mahdollistaa pienemm�t luokkakoot sek� jako- ja kerhotuntien laajemman k�yt�n. Jatkoa ajatellen opetuslautakunta on antanut vahvan viestin siit�, ett� koulujen tilojen k�ytt�� on jatkossa kehitett�v� yhteisty�ss� muiden kaupungin virastojen kanssa. Erityisesti nuorisoasiainkeskuksen ja sosiaaliviraston p�iv�hoidon kanssa teht�v� yhteisty� voi olla eritt�in antoisaa. N�in voimme s�ilytt�� helsinkil�isten arvostaman l�hikouluverkon, lasten turvallisen koulumatkan ja -ymp�rist�n sek� kuitenkin k�ytt�� veroeuroja j�rkev�sti.

Pokerin pelaajia jurmotetaan j�lleen

Thu, 17 Jan 2008 17:01:00 +0200

Kyll�p�s taas pamahti. Enk� tarkoita nyt eilist� valtuuston kokouksta, jossa SDP ilmoitti k��nt�neen takkinsa ja vastustavansa keskustatunnelin rakentamista. Tarkoitan sosiaali- ja terveysministeri�n asettaman ty�ryhm�n ehdotusta, jonka mukaan pokerissa h�vinneell� pelaajalla olisi oikeus vaatia rahojaan takaisin. Jotenkin tuntui jo silt�, ett� rahapelikeskustelua k�yd��n j�rkevin argumentein eik� mutu-pohjalta, kuten SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Matti Ahde noin vuosi sitten erehtyi tekem��n. Mutta kun ei. On suorastaan naurettavaa ihmisten holhoamista ja yhden uhkapelimuodon sorsimista edes esitt��, ett� pokerissa h�vinnyt osapuoli voisi vaatia rahojaan takaisin. Onpa rahat palauttavana osapuolena sitten kuka tahansa. Voisin vied� ajatuksen juoksua hieman eteenp�in ja ehdottaa, ett� miksei sitten RAY:n kakkospokerissa "humalassa kaupassa h�vinnyt henkil�" voisi vaatia rahojaan takaisin joko kaupalta (joka on pelin tiloihinsa ottanut) tai sitten pelikoneen tarjoajalta eli RAY:lt�. Vertaus pyramidimarkkinointiin on mielest�ni hyvin ontuva. T�m�n takia en aivan t�ysin ymm�rr� mink� takia kuka tahansa voi humalasp�iss��n h�vit� y�kerhossa blackjackiin useita kymmeni� ellei jopa satoja euroja ilman, ett� sosiaaliviranomaiset tai Joensuun yliopiston tutkijat olisivat asiasta huolissaan? Peliongelmien kitkeminen on tavoiteltava asia. On itse asiassa eritt�in hyv�, ett� alaik�isilt� kiellet��n - tai pyrit��n kielt�m��n - uhkapelaaminen. Mink��nlaisen addiktion syntyminen liian nuorena ei liene hyv�ksi.

P�iv�hoito ja esiopetus opetustoimeen

Mon, 19 Nov 2007 15:41:13 +0200

Kokoomusnuoret esitt�v�t p�iv�hoidon ja esiopetuksen siirt�mist� sek� valtakunnallisesti ett� kuntatasolla sosiaalitoimen alaisuudesta opetushallintoon. Uudistuksen keskeisimpin� tavoitteina on vahvistaa varhaista puuttumista ja saada lasten ja nuorten kasvatuksellinen kaari yhden hallintokunnan alaisuuteen. � Monet p�iv�hoidon ja opetuksen hallintojen yhdist�misen kritisoijat ovat pel�nneet p�iv�hoidossa annettavan opetuksen muuttumista aikaisempaa "ainejakoisemmaksi". T�m� luulo on osoittautunut virheelliseksi monien hallinnon uudistaneiden kuntien kokemusten kautta, painottaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela. Kokoomusnuoret allekirjoittavat yleisen n�kemyksen, ett� p�iv�hoidon ensisijaisena teht�v�n� on tukea lapsen kasvua, kehityst� ja oppimista. Kokonaisvaltaisesti opetuksen ja p�iv�hoidon hallintoa uudistamalla selkiytyisi juuri varhaiskasvatuksen perusteht�v� lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Yhteinen hallinto nimitt�in mahdollistaa lasten yksil�llisten piirteiden ja kehityserojen huomioonottamisen yhteiskunnan tarjoaman kasvatuksen eri vaiheissa. Yhten�isen hallinnon avulla olisi mahdollista ottaa huomioon entist� paremmin lasten yksil�lliset piirteet ja kehityserot kasvatuksen eri vaiheissa. � K�yt�nn�ss� uudistuksen my�t� vahvistuisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhten�inen opetussuunnitelmaty�, eri ammattiryhmien yhteistoiminta ja yhteisten t�ydennyskoulutusten j�rjest�minen, tukitoimintoja, hankintoja ja tilojen suunnittelua voitaisiin toteuttaa kokonaisvaltaisemmin sek� seuranta ja arviointi parantuisivat, listaa Nurmela. Kokoomusnuorten mielest� on loogista toteuttaa hallinnon uudistaminen my�s valtakunnallisesti ministeri�tasolla. P�iv�hoidon siirt�minen sosiaali- ja terveysministeri�st� opetusministeri��n vahvistaisi pitk�j�nteist� suunnittelua ja karsisi turhaa hallinnonrajojen v�list� tukkanuottailua. K�yt�nn�ss� uudistus tarkoittaisi mm. eduskunnan 20.1.2003 vahvistaman sosiaalihuoltolain 6 ja 12 pyk�lien v�liaikaisen muuttamisen (1.8.2003 � 31.7.2008) vakinaistamista, p�iv�hoidon hallinnon siirt�mist� sosiaali- ja terveysministeri�n alaisuudesta opetusministeri��n sek� vastaavasti kunnallisella tasolla p�iv�hoidon hallinnon ja toteuttavan portaan siirt�mist� opetuksesta tai kasvatuksesta vastaavan lautakunnan ja viraston alaisuuteen.

Jokelan kouluammuskelusta

Wed, 07 Nov 2007 13:50:06 +0200

Ei oikein tied� mit� ajattelisi. Selailin aikaisemmin Hesarin nettisivuja ja silmiin osui uutinen Vantaalla tapahtuneesta ammuskelusta, joka tosin korjattiin pian Tuusulan Jokelan koululla tapahtuneeksi. Veti hiljaiseksi. Soitin hetken asiaa netiss� seurattuani Helsingin opetusvirastoon ja tiedustelin oliko heihin otettu asian tiimoilta yhteytt�. Ei ollut kukaan soittanut - ainakaan viel� silloin. Opetusministeri�st� oli kuuleman mukaan kommentteja tiedusteltu opetusministerilt� ja perusopetuksesta vastaavilta henkil�ilt�. T�llaisissa tilanteissa lienee kuitenkin parasta pit�� p�� kylm�n� ja pyrki� v�ltt�m��n ylily�ntej�. T�rke�� on se, ett� rehtoreilla ja koulun henkil�kunnalla on k�sitys siit� mit� kriisitilanteissa tulee toimia. Ilmeisesti Jokelassa kyettiin suurin osa oppilaista evakuoimaan nopeasti pois koulun tiloista. Ajatusten heittelehtiess� palasi el�v�sti mieleen keskustelu er��n vanhemman kanssa siit� kuinka kouluille on t�rke��, ett� koululla on vahtimestari tai kouluis�nt� koko koulup�iv�n ajan. Joku ihminen joka valvoo ettei kouluun lompsita aivan ilman asiaa. Emme varmasti tarvitse mit��n metallinpaljastimia tai muita vastaavia laitteita kouluihin. Tarvitsemme aikuisia ihmisi� jotka ovat l�sn� oppilaiden arjessa - monestakin syyst�. Osanottoni menehtyneiden henkil�iden perheille.

Ponsia ensi vuoden budjettiin

Thu, 01 Nov 2007 14:15:00 +0200

Esitin kolme toivomuspontta eilisess� kaupunginvaltuuston kokouksessa, kun k�sittelimme ensi vuoden talousarviota ja seuraavien 3 vuoden talousarviosuunnitelmaa. Kaksi ponsista koski opetustoimea ja yksi rakennusvalvontaa: 1) Hyv�ksyess��n vuoden 2008 talousarvion kaupunginvaltuusto edellytt��, ett� opetustoimi selvitt�� nykyist� kattavammin ja tarkemmin kriteerein oppimistuloksia eri kouluissa, jotta oppimistuloksia voidaan parantaa tavoitteellisesti ja tasapuolisesti eri kaupunginosissa. 2) Hyv�ksyess��n vuoden 2008 talousarvion kaupunginvaltuusto edellytt��, ett� positiivisen diskriminaation m��r�rahan korottamisen yhteydess� opetustoimen on tarkasteltava uudelleen positiivisen diskriminaation m��r�rahan my�nt�miskriteerej� ja k�ytt�tarkoituksia. 3) Hyv�ksyess��n vuoden 2008 talousarvion kaupunginvaltuusto edellytt��, ett� rakennusvalvontavirasto selvitt�� mahdollisuuden p�ivyst�vien rakennustarkastajien palkkaamiseen ruuhkahuippujen kevent�miseksi ja elinkeinoel�m�n lupa- ja valvontamenettelyn helpottamiseksi.

HYY:n edustajiston toimintaa uudistettava

Tue, 23 Oct 2007 15:34:00 +0200

Olin viime viikolla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ns. vanhan edustajiston viimeisess� kokouksessa. T�ytyy sanoa, ett� edustajiston kokousten menettelytapa on todella pahasti j�ljess� ajastaan. En ole pitk��n aikaan ollut niin j�yk�n formaalisessa kokouksessa. Kokousta edelt�neell� hallituksen kyselytunnilla keskusteltiin HYY:n kaupunkipoliittisista tavoitteista ja niiden valmistelusta. Ihan ensimm�iseksi HYY:n olisi syyt� uudistaa edustajiston kokousten menettelytapaa vaikkapa Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten suuntaan. Siis edes Helsingin kaupunginvaltuuston kokoukset eiv�t ole yht� j�yk�sti toteutettuja kuin edell�k�vij� ylioppilaskunnan edustajiston kokoukset. Edustajiston kokouksessa k�siteltiin ylioppilaskunnan keskipitk�n aikav�lin taloussuunnitelmaa. Kokouksessa ly�tiin kolmeen eri koriin toimenpiteit�, joilla HYY:n taloutta voidaan tasapainottaa suurten kiinteist�hankkeiden tuomien paineiden my�t�. Itse hyv�ksyin pitkin hampain ehdotuksen mahdollisuudesta muuttaa Ylioppilaslehden tilaaminen kotiin vapaaehtoiseksi. Uskon kuitenkin, ett� t�t� muutosta ei tarvitse toteuttaa mik�li Lepp�talon tiloja vuokrataan ulkopuolisille. Uskaltaudun n�ist� mahdollisista s��st�toimenpiteist� huolimatta esitt��, ett� HYY:n tulee uudistaa edustajiston menettelytapaa. Itse menettelytavan uudistaminen ei itsess��n varmasti tuo lis�kustannuksia. Uudistusta toteuttaessa on pohdittava tarkoin mahdollisen s�hk�isen kokoustekniikan hankkimista. Esimerkiksi repliikkien pit�minen omalta paikaltaan olisi mahdollistettava ja puheenvuorojen pituutta olisi voitava rajoittaa. Edustajistovaalit siis l�hestyv�t uhkaavasti. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan noin 30 000 j�sent� p��sev�t ��nest�m��n edustajistoon 60 j�sent� kahden vuoden tauon j�lkeen. Kyll� n�ill�kin vaaleilla on merkityst� ylioppilaskunnan tulevan suunnan suhteen. Kokoomusopiskelijoiden vaalitavoitteihin voi tutustua Kansallisten ylioppilaiden nettisivuilla.

Viel� valtionvelan lyhent�misest�

Thu, 18 Oct 2007 14:18:15 +0200

Olen seurannut mielenkiinnolla eri keskustelupalstoilla k�ytyj� keskusteluja t�m�n syksyn palkkaneuvotteluista. Tehyn joukkoirtisanoutumisuhkaus on ymm�rrett�v�sti ollut p��llimm�isen� keskustelun aiheena. Muutamissa yhteyksiss� on tuotu esiin n�kemys, ett� hallituksen ei pit�isi lyhent�� valtionvelkaa siin� tahdissa, jota nyt on esitetty. Vaan k�ytt�� n�it� varoja mm. palkankorotusten kattamiseen. T�m�n vuoden kolmannen ja nelj�nnen lis�talousarvion my�t� velkaa lyhennett�isiin t�n� vuonna yhteens� 2,7 miljardilla eurolla. Vuoden 2008 budjettiesityksess� taasen esitet��n velkaa lyhennett�v�ksi 2 miljardilla eurolla. Suuria summia, my�nn�n. Suureksi nousee my�s lyhennyksist� muodostuva pelivara valtiontalouteen. Nimitt�in t�m�n vuoden lyhennyksist� syntyy 4,5 prosentin korkotasolla 120 miljoonaa euroa lis�� rahaa k�ytt��n budjettimenoihin. Ensi vuoden 2 miljardin lyhennyksest� taasen 90-100 miljoonaa euroa. Se tekee siis pidemm�ll� aikav�lill� yli 200 miljoonaa euroa lis�� valtion budjettitalouteen. Tuolla raham��r�ll� tehd��n paljon. T�m�n vuoden arvioitu verokertym� ylittyy siten, ett� lis�talousarvioesitykset ovat ylij��m�isi�. Ylij��m�� lis�� my�s mm. se, ett� ty�tt�myyden pienentyminen laskee tulonsiirtoihin varattujen varojen k�yt�n tarvetta. N�m� ovat leimallisesti sellaisia "lis�tuloja", ett� niiden varaan ei voida palkankorotuksia rakentaa. Hesarin Sylikoira-blogista voi lukea lis�� Tehyn lakosta ja valtionvelasta.

Starttirahauudistus tervetullut - jatkokehityst� kuitenkin tarvitaan

Wed, 10 Oct 2007 15:19:20 +0200

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyv�ss� hallituksen lakialoitteessa esitet��n starttirahakokeilun vakinaistamista koskemaan kaikkia ihmisryhmien pelkkien pitk�aikaisty�tt�mien lis�ksi. Samalla hallitus esitt�� starttirahakauden pident�mist� enint��n 18 kuukauteen. Molemmat hallituksen esitykset ovat oikeansuuntaisia. Starttiraha on ollut erinomainen keino saada yritt�jyytt� harkinneet ihmiset ryhtym��n yritt�jiksi. Starttirahan suosio on osittain ylitt�nyt ennakkoon asetetut tavoitteet. T�m�n vuoden osalta rahat on jo k�ytetty, joten uusia starttirahap��t�ksi� ei voida tehd�. Lis�m��r�raha ja tukikauden pident�minen ovat siis tervetulleita. Starttirahaj�rjestelm�n mahdollisuutta tukea nuoria yritt�ji� yritt�j�uran alkutaipaleella voidaan kuitenkin yh� parantaa. Monissa eri tutkimuksissa ja selvityksiss� on todettu, ett� Suomessa ryhdyt��n ensimm�ist� kertaa yritt�j�ksi keskim��rin 25�40 vuoden i�ss�. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydess� painotettiin yritt�jyyskasvatusta �koko koulutuskent�n l�p�isev�n� teemana. Tavoitteena siis on saada nuoret suhtautumaan peruspositiivisesti yritt�jyyteen ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Tosin my�s ymm�rt�m��n yritt�jyyden vaativuus ja siihen liittyv�t riskit. Olen Kokoomusnuorten puheenjohtajana esitt�nyt nuorten alle 25-vuotiaiden ottamista omaksi erityisryhm�kseen starttirahaj�rjestelm�n sis��n. Alle 25-vuotiaana yritt�j�ksi ryhtyville ja yritysidean puolesta starttirahaan oikeutetuille voitaisiin my�nt�� starttirahaa jopa 24 kuukaudeksi. T�ll� tavalla tuettaisiin nuorten hyvien liikeideoiden viemist� k�yt�nn�n liiketoiminnaksi. Kynnys yritt�j�ksi ryhtymiselle laskisi suhteessa koettuun riskiin. Julkisanottuina tavoitteina tulisi siis olla nuorten yritt�jyyden tukeminen, nuorisoty�tt�myytt� vastaan taisteleminen sek� ensimm�ist� kertaa yritt�j�ksi ryhtymisen keski-i�n laskeminen. Oheen voitaisiin rakentaa my�s yhteisty�ss� esimerkiksi nuorkauppakamarien ja muiden tahojen kanssa helposti saatavilla olevaa erityisesti nuoria ajatellen tehty� yritt�jyystietoa.

Pienentyv� valtionvelka on eduksi pienille sukupolville

Tue, 18 Sep 2007 19:19:00 +0200

Oppositio l�hti t�n��n eduskunnassa taistoon sinivihre�� hallitusta vastaan ensi vuoden tulo- ja menoarvion l�hetekeskustelun yhteydess�. Yhten� suurena v��ryyten� vasemmisto-oppositio n�ki hallituksen esityksen lyhent�� valtion velkaa ensi vuonna kahdella miljardilla eurolla. T�st� summasta pit�isi napata hieman oppositioedustajasta riippuen 200 miljoonasta aina miljardiin euroon saakka. Kaiken rehellisyyden nimiss� t�ytyy muistaa sellainen asia, ett� 2 miljardin euron lainanlyhennys pienent�� valtion korkomenoja vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. T�st� huolimatta valtion korkomenot nousevat ensi vuonna yli 70 miljoonalla eurolla. Kuten ministeri Katainen t�n��n mainitsi "on tuo raham��r� aivan meid�n omaa eik� kenenk��n muun". Tuolla 100 miljoonan lis�pelivaralla muuten katetaan yliopistojen perusrahoitukseen luvattu 80 miljoonaa euroa ja j�� viel� ylikin. N�in nuoremman polven edustajana pid�n hallituksen valintaa sanomattoman oivallisena. Valtionvelan lyhent�misell� varaudutaan j�rkev�ll� tavalla v�est�n ik��ntymiseen ja kasvaviin hoitomenoihin sek� ty�el�kemaksujen korotuspaineisiin. Valtiovarainministeri� on ennustanut, ett� valtionvelka paisuu noin 120 miljardiin euroon seuraavan 40 vuoden aikana. On totta, ett� mik�li taloutemme kasvaa maltillisellakin 2 prosentin vuosivauhdilla ei velan osuus bruttokansantuotteesta nouse mahdottoman korkeaksi. Mielest�ni on kuitenkin t�rke��, ett� hyvin� aikoina varaudutaan mahdolliseen lamaan tai 40 vuodelle osuvaan useampaan lamaan. Tuolloin talouskasvu voi, aikaisemmin todetun kaltaisesti, k��nty� jopa negatiiviseksi. Lis�ksi juuri ty�el�kej�rjestelm�mme ei t�ll�k��n hetkell� pysty l�hesk��n t�ysim��r�isesti t�ytt�m��n kaikkia velvoitteitaan. J�rjestelm� onkin kuin ketjukirje, jossa kirjeen saajat automaattisesti sitoutuvat l�hett�m��n laskun eteenp�in. T�ytyy kuitenkin lis�t� ettei tulevaisuus muutu automaattisesti auvoiseksi ainoastaan valtionvelkaa lyhent�m�ll�. Julkista sektoria on tehostettava siten, ett� uutta velkaa ei p��se ainakaan hyvin� aikoina syntym��n. El�kerahastojen tuotto-odotuksia on korotettava ja tuottojen kohentumisella on pyritt�v� hillitsem��n ty�el�kemaksujen korotuksia.

Syyskauden ensimm�inen kyselytunti

Fri, 14 Sep 2007 12:48:53 +0200

Olin eilen kuuntelemassa eduskunnan syysistuntokauden ensimm�ist� kyselytuntia ja sen j�lkeist� valtiovarainministeri Kataisen vuoden 2008 budjettiesityksen esittelypuheenvuoroa. Kyselytunnilla keskustelua hallitsivat puolustusministeri H�k�miehen Yhdysvalloissa pit�m� puhe sek� kunta-alan palkkaneuvottelujen tilanne. Suomen uusi p�ivyst�v� ulkopolitiikan kommentaattori Erkki Tuomioja johti vasemmisto-opposition sis�ll�lt��n laimeaksi j��nytt� hallituksen hiillostusta. Tuomiojan mielest� H�k�mies teki hallituksen edustajana CSIS:n seminaarissa "ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia muutoksia ik��n kuin oppositiopuolueen edustajana". Tuomiojalta ja demareilta on ilmeisesti j��nyt huomaamatta, ett� hallitusvalta vaihtui kev��n eduskuntavaaleissa. Kuten Tuomioja kyselytunnilla totesi, Kokoomus on per�nnyt jo pidemm�n aikaa avointa keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mit� tulee itse asian sis�lt��n niin mielest�ni on hyv�, ett� H�k�mies mainitsi Ven�j�n Suomen turvallisuuspoliittiseksi haasteeksi. Kyll� jokainen sosialidemokraattikin, ovathan he olleet pitk��n keskeisesti mukana valmistelemassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja, tiet��, ett� nykyisenkin selonteon rivien v�list� voi n�hd� varautumisen Ven�j�lt� tulevaan uhkaan. T�t� ei vain ole Suomessa aikaisemmin totuttu kuulemaan ��neen. Satuin perjantaina lukemaan tuoreinta Sotilasaikakauslehte�, jossa on puolustusministerin laaja haastattelu. Tuohon haastatteluun kannattaisi vasemmisto-opposition perehty� -- miksei my�s Tasavallan Presidentinkin. Haastattelussa H�k�mies nimitt�in analysoi Suomen turvallisuuspoliittisia tilannetta sek� l�hialueiden osalta ett� "laajempien turvallisuusuhkien" n�k�kulmasta. H�k�mies mm. mainitsee, ett� "Suomelle haasteet ovat ensisijaisesti ei-sotilaallisia, kuten esimerkiksi �ljyonnettomuuksiin varautuminen". Lis�ksi H�k�mies syvent�� analyysiaan kansainv�lisen toiminnan vaativuudesta sek� Suomen Nato-yhteisty�st�. Mielest�ni keskeisin j�rjestelm�llinen n�kemys H�k�miehelt� liittyy Euroopan yhteiseen puolustukseen. Puolustusministeri nimitt�in linjaa, ettei Eurooppaan pid� rakentaa p��llekk�isi� turvallisuusrakenteita. T�m� on muuten Suomen aikaisemmin omaksuman linjan mukaista. Kokoomusnuoret ovat muuten jo pidemm�n ajan kannattaneet Euroopan unionin puolustusyhteisty�n kehitt�mist� tiiviiss� yhteisty�ss� Naton kanssa. Euroopan mailla ei ole edellytyksi� tai edes halua l�hte� rakentamaan nykyisten yhteisty�muotojen kanssa p��llekk�isi� rakenteita.

Citysiili

Mon, 20 Aug 2007 12:30:29 +0200

Tuli tehty� siilitesti@kiroilevasiili.fi

Helsingin kouluverkosta

Wed, 28 Mar 2007 11:57:55 +0200

Opetusvirasto julkisti maanantaina oman esityksens� Helsingin kouluverkon kehitt�misest�. Esitys on huomattavasti tasapainoisempi ja laajemmilla taustamateriaaleilla siivitetty kuin syksyll� julkiseksi tullut NetEffect Oy:n tekem� taustaselvitys. Opetuslautakunnalle pidetyss� infossa opetusviraston valmistelijat alustivat ja vastasivat perustellusti ja laajasti lautakunnan j�senten esitt�miin kysymyksiin. T�lt� osin mielest�ni opetusvirastossa on tehty hyv�� pohjaty�t�. T�ytyy kuitenkin pit�� mieless�, ett� kouluverkkoon(kin) liittyv�t p��t�kset ovat loppujen lopuksi poliittisten elinten tekemi� p��t�ksi�. Viraston esityksest� tullaan k�ym��n kev��n aikana laajaa keskustelua, kommentteja otetaan vastaan ja saatu palaute tullaan huomioimaan. Aikaisemmin k�ydyn keskustelun ja maanantain j�lkeen tulleiden viestien pohjalta voinee todeta, ett� ainakin Yhten�sikoulun, Jakom�en koulujen sek� Tapanilan ala-asteen osalta tullaan k�ym��n keskustelua. Minulle henkil�kohtaisesti on t�rke��, ett� Helsingiss� on jatkossakin laadukkaat ja monipuoliset koulutuspalvelut. Mielest�ni t�st� t�ytyy pit�� huolta jo p��kaupunkiasemamme takia. T�m� tarkoittaa k�yt�nn�ss� sit�, ett� yksitt�isten koulujen osalta huomioidaan oppilaaksiottoalueen sis�lt� tulevien lapsien lis�ksi koulun mahdolliset muut painotukset - erityisesti erityisopetuksen erikoisosaaminen. Koulun merkitys kaupunginosan omintakeiselle kulttuurille on my�s t�rke��. Helsingin kokoisessa kaupungissa koulujen ja niiden johtokuntien kautta voitaisiin toteuttaa t�rke�� paikallisdemokratiaa. Koulut voivat toimia ns. "kirkko keskell� kyl��" -periaattella. Oppilasm��rien laskiessa on voitava tarkastella kouluverkkoa my�s kriittisin silmin tilojen osalta. Opetusviraston esityksen mukaisilla p��t�ksill� saataisiin aikaan reilun 4 miljoonan euron s��st�t, joilla voitaisiin purkaa kokonaisuudessaan 7-9 -luokkien ja lukioiden osalta nykyiset leikkurinomaiset 6 prosentin tuntikehyss��st�t. Pyrit��n yhdess� l�yt�m��n sellainen tasapaino, joka on parhaaksi lapsille ja kouluyhteis�ille.